Oletko kiinnostunut IoT-laitekehityksestä? Innostutko ongelmien ratkaisusta ja käsillä tekemisestä? Hae mukaan IoT-arkkitehti valmennusohjelmaan!
Osallistujille maksuttomassa ohjelmassa tutustutaan laitteiden ohjelmointiin ja IoT-palvelujen arkkitehtuuriin.
Valmennusohjelma järjestetään yhteistyössä BusinessOulun ja 6 Aika Digipore -hankkeen kanssa.
Koulutus on päättynyt!
Milloin: 11.11. – 9.12.2019
Kesto: 20 päivää, jakautuen lähiopetukseen (ma–ke) ja laboratoriopäiviin (to–pe).
Koulutuspaikan osoite: Yrttipellontie 10, 90230 Oulu
Valmennusohjelman kuvaus
Itsenäisesti toimivat, etähallittavat sulautetut laitteet ovat IoT-maailman perusta. IoT-arkkitehti-valmennusohjelmassa tutustutaan laitteiden ohjelmointiin ja IoT-palvelujen arkkitehtuuriin. Valmennuksessa opiskellaan ohjelmointilaboratorioympäristössä Raspberry PI Linux -alustalla.
Valmennuksen aikana opitaan
- sulautetun Linux-ohjelmoinnin ja laiteajuriohjelmoinnin perusteet
- laitteiden ja sensoreiden kommunikaatio toistensa sekä verkossa tai pilvipalvelussa toimivien tietovarastojen kanssa
- IoT-palveluarkkitehtuuri sekä palveluorientoitunut arkkitehtuuri IoT-ympäristöissä
- sensorien keräämän datan hallinta ja tallennus myöhempää analyysiä varten
Valmennus kestää 20 päivää, jotka jakautuvat siten, että alkuviikolla (ma-ke) käydään teoria-aiheita sekä käytännön ohjelmointiesimerkkejä ja harjoituksia. Loppuviikolla (to-pe) opiskelijat tekevät itsenäisesti ja ryhmissä laboratoriossa laajempia harjoituskokonaisuuksia, joista rakennetaan pienimuotoinen projekti. Projektin maksimikoko on sellainen, että sen voi saada valmiiksi laboratoriopäivinä.
Valmennusohjelma on suunnattu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. Jos olet työtön työnhakija, kysy TE-toimistosta mahdollisuudestasi osallistua valmennusohjelmaan työttömyysetuudella opiskellen (lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuudella). Koulutus on maksuton osallistujalle.
Hae rohkeasti mukaan valmennusohjelmaan!
Opetuksen sisältö
Lähiopetuspäivien aikana opiskellaan aihekohtaista teoriaa ja tehdään käytännön harjoituksia kouluttajan johdolla. Käytännön harjoitukset tehdään joko itsenäisesti tai pienryhmissä, riippuen harjoituksen vaativuustasosta ja laajuudesta. Kouluttaja osallistuu harjoitustehtäviin antaen opiskelijoille henkilökohtaista ohjausta ja tukea.
Laboratoriopäivät on varattu laboratoriossa tehtävien kouluttajan antamien laajojen harjoitustehtävien tekemiseen, joko itsenäisesti tai sitten ryhmässä muiden opiskelijoiden kanssa. Tarkoituksena on toimia tiimissä noudattaen ketteriä menetelmiä ja toteuttaa yhdessä harjoitustehtäviä. Lisäksi näihin päiviin liittyy toisten ryhmien töiden arviointia ja erilaisten ratkaisumenetelmien oppimista myös muiden opiskelijoiden töistä. Kouluttaja antaa erilaisia tehtäviä huomioiden opiskelijoiden tasot ja tarpeet, nämä ”toimeksiannot” opiskelijan tulee annettuun aikarajaan mennessä suorittaa.
Itsenäistä opiskelua tuetaan opetuksen lisäksi myös verkko-oppimisympäristöllä, jossa koulutettavilla on käytössään useita koulutusalueeseen liittyviä laajoja verkkokursseja.
Opetuksen aihealueet
1. Sulautettu Linux-systeemiohjelmointi C:llä ja Pythonilla
Käydään läpi Linux-ohjelmoinnin perusasioita, kuten prosesseja, säikeitä, yhteyksiä laitteen sisällä sekä muiden laitteiden kanssa eri protokollilla ja virhetilojen hallintaa.
2. Laiteajuriohjelmoinnin perusteet sulautetussa Linux-ympäristössä
Tutustumme laiteajuriohjelmoinnin perusteisiin. Laiteajuriohjelmointi on filosofialtaan erilaista kuin applikaatio-ohjelmointi. Jaksolla käydään läpi eri laiteajurityypit, yleinen laitemalli Linuxissa sekä ajureiden rekisteröinti, käyttöönotto ja poistaminen turvallisesti.
3. Laiteajureiden etähallinta sekä tiedon keruu systeemiohjelmoinnin avulla
Yhdistämme kahden edellisen viikon asiat siten, että tavoitteena on etähallittava laiteajuri ja ohjelmisto, jolta voidaan kerätä tietoa, vaikka selaimen tai pilvipalvelun avulla. Tätä varten tutustutaan eri ohjelmistoihin, jotka mahdollistavat matalan tason pääsyn laiteajureihin sekä korkeamman tason palvelutarjoilun esim. REST- tai MQTT-rajapinnan avulla.
4. IoT-arkkitehtuuri
Jatkamme ja laajennamme edellisellä viikolla oppittuja asioita yhä laajemmaksi kokonaisuudeksi. Lisätään mukaan tiedon pysyvä tallennus tietovarastoihin joko paikallisesti tai pilvipalvelussa tulevaa tiedonkäsittelyä (big data) varten. Tutustutaan tyypillisiin IOT-arkkitehtuurimalleihin sekä palvelukonsepteihin. Tavoitteena on yhdistää kolmella edellisellä viikolla opitut asiat yhdeksi toimivaksi palveluksi, joka muodostaa jäsennellyn arkkitehtuurin. Kaikkien osa-alueiden toiminta on kuvattu tarkasti siten, että erityistä tarkkuutta noudatetaan rajapintojen kuvauksissa.
Yhteistyössä
